Ensimmäiset päivät Wightin saarella

Vihdoin sain aikaseks kirjottaa tänne jotakin tai ainakin yritys on kova... En oo sit mikään tekniikan ihmelapsi, joten blogi tulee kans sit olemaan sen mukainen. Kirjottelen tänne siis tästä kuukauden vaihtojaksosta, jonka vietän täälä Wightilla. :)


Elikkäs eka päivä eli sunnuntai kului oikeastaan matkustaessa Suomesta tänne. Klo:7.15 starttasi bussi Savonlinnan linja-autoasemalta kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Wightille lähtivät myös pakan eli parturi-kampaajapuolen tytöt Veera ja Sanni sekä lähihoitajaopettaja Sointu. Hyvissä ajoin oltiin perillä kentällä ja tarkastukset meni ekalla kerralla hyvin läpi eikä ollut liian paljon aikaa oottaa koneen lähtöä. Lento lähti klo:14.05 suuntana Lontoo. Noin kolmen tunnin lennon jälkeen kone laskeutui Lontoon Heathrowin kentälle. Yks panikoinnin aihe väheni, kun sai oman matkalaukun käsiinsä. :) Pienen etsiskelyn jälkeen löysimme kentältä taksikuskin, joka vei meidät lautalle. Taksikuskista sai jo ensimmäisen käsityksen, kuinka mukavia ihmiset täällä ovat. Taksimatka kului melko nopeasti ikkunasta maisemia pällistellessä sekä kuvia räpsiessä. Välillä ripotteli vettä, mutta muuten sää oli aurinkoinen ja melko lämmin. Saarelle pääsimme lautalla, joka kesti n.45min. Saarella meitä oli vastassa paikallisen koulun koordinaattori Kim sekä isäntäperheemme. Minuu vastassa oli Christina, tosi mukava ja perus englantilainen 57-vuotias nainen, miun mielestä. Ja miehän tietysti olin tosi fiksu, ku menin auton kyytiin niin automaattisesti menin oikelta puolelta kyytiin, kunnes sit älysin et hei täällähän on vasemmanpuoleinen liikenne, jolloinka kuskin paikka on oikella puolella. Christina vaan sano et hän kyl ajaa, niin mie vaan et ehkä niin on parempi. Joo mitäköhän siitäkin seurais ku Sanni lähtis täällä liikenteen sekaan hortoilemaan, varmaan ajelisin väärällä kaistalla... :D Kun saavuin perille kotiini (seuraavan kuukauden ajan), tapasin Felicityn, samanikääisen tytön, joka on majoittautunut kans Christinan luokse ja hän työskentelee sairaalassa. 
Päivälliseksi sain ison annoksen tonnikalapastaa, patonkia ja jugurttia, joka tunnetaan täälä päin jälkiruokana. Ruoka-annos oli valtava, mutta olin kohtelias ja söin kaiken. Sain oman huoneen ja nopeasti asetuin kodikseni. Felicity sai vaivattomasti nettini toimimaan eli tekniikan ihmelapsi siis. :D
Semmoset 10h tuntia, mukaan lukien kahen tunnin aikaero, kesti matkustaminen Savonlinnasta, oikeestaan mie lähin jo kuudelta Ihamaniemestä, Wightin saarelle.

Melko hyvin nukutun ensimmäisen yön jälkeen oli vuorossa ensimmäinen päivä Rydessä (yksi kaupungin osa Wightin saarella). Päivään kuului käynti koululla, Newportissa (The Isle of Wight Gollege) sekä meijän tulevissa toppi-paikoissa käyminen. Hoitolassa, johon miun alun perin piti mennä, oli joku remontti tai tämmönen niin mie en sit voinu mennäkään sinne, niin sen takia oon sit kaks viikkoa tuola koulussa ja sit meen kaheks viikkoa hoitolaan, joka sijaitsee Rydessä. Hoitolassa on myös kampaamo, joten ensivaikutelman sain pelkästään kampaamosta, mut kahen viikon päästä sit näkee minkälainen paikka on kyseessä. 
Joka päivä perheestä saa eväät ja ensimmäisien päivien aikana ne ovat koostuneet: sipsipussi, suklaapatukka, omena tai banaani, voileipä ja vesipullo. Siis katotaan vaan miltä mie näytän kuukauden päästä, mut tänään kyl sanoin Christiinalle et miule ei tarvii pakata noita sipsiä mukaan, ku en tykkää niistä.

Iltapäivästä kierreltiin kävellen tutkailemassa paikkoja Rydessä ja ihasteltiin tosi pitkää hiekkarantaa. Kuviakin tuli otettua ja totesin et mahtuu miula viel semmoset 2000 kuvaa muistikortille :) Miun koti sijaitsee vähän syrjemmässä Ryden keskustasta ja sinne pääsee hyvin bussilla, mut mie aattelin et miula on tässä aikaa niin miehän voin kävellä sinne. No hortoilin sielä täälä ja lopulta sit löysin perille, ku varmaan tunnin ainakii hortoilin jossain... Ei oo mitään tietoo, et missä mie välillä oikein oon ollu, kysyin aina vastaantulijoilta et: "Do you know where is Hope Road?" ja sit välillä käännyin takasin tai jatkoin eteenpäin riippuen ihmisten ohjeista. Suuri helpotus kyl pääsi, ku tajusin olevani kotini pihassa :) Illemmalla kyl sit kokeilin, kuinka bussilla pääsen keskustaan ja tuli sillonkii kans käveltyy eli päivä sisälsi aika paljon lenkkeilyä, mut ihan hyvä niin jospa sitä painoo ei sit kertyis ainakaan kovin hirveesti... :D
Kommunikointi on sujunut ihan hyvin, ymmärrän suunnilleen mitä miule sanotaan ja ihmiset ei pahastu siitä, jos en ihan heti älyy mitä tarkottavat. Ja kyl miultakin sitä englishiä jonku verran tulee, ehkä vähän alkukankeutta viel, mut kyl se siitä lähtee :) Kyl myö Christiinan kanssa ollaan juteltu jos vaikka mistä asiasta, kuten esim. evoluutiosta. Sanat "yes" ja "ok" ovat kyllä tulleet tosi tutuiks parin päivän aikana. :D 
Pakko kyl mainita suihku. Välil meinaa kyl hermo mennä suihkussa, ku menee ehkä semmoset 10min, että saa sopivan lämpöstä vettä ja sit yhtäkkiä se onkiin liian kuumaa tai liian kylmää, hirmusta säätämistä... No jospa mie täs kuukauden aikana opin käyttämään sitä. :D Sisätiloissa on välillä melko kylmä... 







Tänään tiistaina matkustin yksikseni bussilla koululle Newportiin. Eka täältä kotoa bussilla Ryden bussiasemalle, sitten siitä bussilla Newportin bussiasemalle ja siitä sit kävellen koululle tai pääsee myös bussilla. Kävin tänään jo vähän shoppailemassa, tai no kävin vaan ostamassa sukkia H&M:stä :)
Koululla miule näytettiin paikkoja ja huomasin et vähän isompi koulu ku SAMI, mut onhan toi saaren ainoa "ammattikoulu". Koulussa ei ole ilmaista lounasta vaan oppilaat ite ostavat ruokansa: salaatteja, ranskalaisia, limpparia, suklaata, sipsejä... 
Jos ymmärsin oikein, koulussa on kaksi kosmetologiastetta eli luokkaa, joiden sisällä on sit useampi ryhmä. Tänään pääsin erään toisen asteen ryhmän mukaan, kun he opettelivat kuumakivihierontaa. Eräs oppilas otti minut huomaansa, tosi auttavainen ja mukava tyttö niin kuin muutkin luokkalaiset, ja hän teki minulle kuumakivihieronnan, jonka aikana melkein nukahdin. Pääsin itse kans vähän hieromaan kivillä. Oli kiva nähdä, miten he täällä tekevät sen sekä päästä tuntemaan miltä se tuntuu. Hierontakaava oli tietysti erilainen kuin meillä. Luokassa oli kolme kattilaa, joissa jokaisessa lämmitettiin omankokoiset kivet, kätevää miun mielestä. 
Oppilaiden ulkoinen olemus oli miun mielestä samaa tasoa kuin meillä Suomessa, paitsi mustat työasut. Mie erotun varmasti joukosta, kun huomenna pistän miun valkosen työasun päälle :) Työskentelytilat vaikuttavat melko sopivan kokoisilta, mutta sisustus ei näytä kovin houkuttelevalta. Opettajat ja oppilaat vaikuttavat suhtautuvan todella hyvin minuun ja ottavat minut hyvin huomioon. 
Ruoka täälä on melko hiilihydraattipitoista, joten voin sanoa kuukaudeksi hyvästit karppaukselle, jos en halua nälissään olla. Nin tänään tuli myös tutuksi  paljon puhuttu englantilainen sää: vettä satoi ihan kauheesti ja hirmu kova tuuli, mut onneks loppu just ku menin ulos ja aurinko kävi sit paistamaan. Eli kuukaus todennäköisesti sisältää myös paljon vaihtelevia sääolosuhteita. :D



Mie taisin vähän innostuu kirjottamaan, ku näyttää tota tekstiä tulleen ihan jonkun verran, heh :D Mut kirjottelen tänne aina sit lisää sitä mukaan ku jaksan ja kerkeen. Tää on tällästa omanlaista tekstiä, sekoitus vähän kaikkee.  Saa laittaa kommenttia. :)


 - Sanni